Annikinlampi - Huttuloma 26.7.08

Aamu Annikinlammella alkoi sateisena ja sääskientäyteisenä. Aamupalat naamariin ja kahvit termariin. Annikinlampi sijaitsee Noitatunturin (Seitaoaivi) juurella, joten toisen vaelluspäivän aloitimme Noitatunturin huipulle kiipeämisellä. Rinkat jäivät Annikinlammelle telttaan. Jo alkumatkasta huippua kohti pudotimme vahingossa termarin louhikkoon. Tottakai se osui terävään kivenkulmaan ja meni sisältä tuhannen säpäleiksi. Seidat ovat olleet muinoin uhrauspaikkoja, joilla on lepytelty metsän henkiä, jumalia tai esi-isiä uhraamalla poron verta, rasvaa, sarvia, vasoja... Meidän uhrauksemme tuotti samointein tulosta, sillä sää selkeni aurinkoiseksi ja tuuliseksi (eli sääskettömäksi). Noitatunturin huipulta avautui uskomattomat maisemat! Lounasta syötiin Annikinlammella, minkä jälkeen pakattiin tavarat, heitettiin rinkat selkään ja lähdettiin kohti Huttulomaa. Matka taitettiin ilman pysähdyksiä, sillä metsän sisällä sääsket taas suosivat meitä. Huttuloman kämpälle päästyämme söimme välipalaa, ja lähdimme katsastamaan Huttujärven ilman rinkkoja. Illalla vielä söimme iltaruoan nuotiolla kämpän pihalla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huttuloma-Kapusta 27.7.08

Huttuloman kämpältä heräilimme laiskan väsyneesti. Aamupalat naamariin, kämpän siistiminen ja vesiastioiden täyttö, rinkat selkään ja taas matkaan. Sääsket taas suosivat koko matkan Huttulomasta Kapustalle, ei sietänyt pysähdellä. Onneksi matka ei ollut pitkä. Pian edessämme oli Kapustan kämppä, kauniisti kahden vaaran välissä. Koska Kaisa halusi ehdottomasti yöpyä Kapustalla, purettiin rinkat selästä ja syötiin lounas. Päiväunien jälkeen lähdimme kiipeämään kulkusuuntaan nähden oikealla olevalle vaaralle, kauhan (eli kapustan) muotoiselle nyppylälle. Nyppylä osoittautui yllättävän työlääksi kiivetä, 380 m louhikkoista nousua. Rinteestä löysimme paljon mm. hirvien jätöksiä, ja Kaisan mieleen palautuivat isän tarinat siitä miten Kapustalla on karhuja. Maisemazoomailun jälkeen palattiin taas kämpälle, törmättiinpä yhteen pyöräilijäänkin, joka oli aikeissa sotkea Luoston kautta takaisin Pyhälle vielä samana päivänä. Neeka osoitti selvästi metsittyneensä reissun aikana, ja ilmaisi pyöräilijän useaan otteeseen tomeralla haukulla. "Koskaan en oo tommosta nähny", tuntui kaupunkikoira-Neeka väittävän. Päivällinen syötiin hyvällä ruokahalulla. Tarkoitus oli jatkaa illan istumista tulipaikalla, mutta suunnitelmiin tulikin muutos... Jostain lähistöltä kantautui ensin vaimeaa, lopulta todella voimakasta, isohkon lauman ulvontaa. Kartasta yritimme katsella, josko kyseessä olisivat huskyt, mutta lähin tarha oli 25 km:n päässä ja ääni tuntui tulevan lähempää. Vaikka susien näkeminen olisi ollut aika hienoa, varsinkin takaisin haukkuvasta Neekasta, päätimme jatkaa iltaa korttipelien merkeissä tuvan seinien sisäpuolella. Lämmitettiinpä kaminaakin, oli mukavaa tuntea olonsa rennon raukeaksi lämpimässä tuvassa. Ja uni maistui.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kapusta-Luosto 28.7.08

Kapustan kämpältä herääminen oli jopa haastavampaa kuin Huttulomassa. Aamuaskareet tehtiin rauhassa, Neeka sai esipestä eilisenkin astiat ennen omaa aamupalaansa. Lopulta siistittiin kämppä ja sanottiin heiheit Kapustan upeille maisemille. Tarkoituksenamme oli patikoida Lampivaaraan ja yöpyä siellä jossain, mutta suunnitelmat muuttuivat... Lounas syötiin Pyhälammen laavulla, ja jo matkalla sinne Neeka esitteli meille paimennushaukkuaan kohdaessamme poroja. Pyhälammella paimennustehtäviä jatkettiin. Lounaan jälkeen matka jatkui kohti Lampivaaraa. Puolimatkassa pysähdyimme tunnistamaan lintuja, tuulinen sää piti kerrankin sääsket loitolla. Lampivaarassa päätimme sittenkin jatkaa matkaamme Luostolle saakka, kun kerran oli hyvä tahti päällä. Luostolla Neeka jatkoi taas paimennushommia ison hirvaan kanssa, kävimme ihan tarkoituksella vähän lähempää katsomassa... Perillä vuokrasimme mökin, ja johan oli ihanaa päästä saunaan ja pehmeään petiin nukkumaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Luosto-Kuusamo 29.7.08 : Rovaniemen kautta takaisin tukikohtaan

Luostolta matkasimme bussilla takaisin auton luo Pyhälle. Kadonnutta karttalaukkua etsiessämme jouduimme vielä ajelemaan takaisin Luostolle - kuitenkin tuloksetta. Luostolta lähdettiin kohti Rovaniemeä. Rovaniemeltä vielä eteen päin Muurolaan ja Kemijoen rannalle jalkoja uittelemaan. Neekakin tykkäsi kun otettiin vähän rennommin. Muurolassa käytiin myös Hiidenkirnuja ihmettelemässä. Neeka riemuitsi kun sai taas juosta vapaana pitkin metsää. Palasimme vielä Rovaniemelle tapaamaan Kaisan siskoa Jennyä (Neeka nukkui autossa). Yötä myöten ajeltiin sitten Rovaniemeltä Kuusamoon.

 

 

 

 

 

 

 

 

takaisin Kuvagalleriaan